Koitere ja Koitajoki

Koitereesta ja Koitajoesta

Koitajoki kerää vetensä Venäjän puolelta pienistä erämaajärvistä ja sukeltaa Suomen puolelle, kun pituutta on kertynyt noin 50 kilometriä. Vuoksen vesistöön kuuluva joki on yli 200 km pitkä ja todennäköisesti noin 10 000 vuotta vanha. Ensimmäiset kymmenet kilometrit Koitajoki mutkittelee kapeana ihan itärajan tuntumassa, Koivusuon luonnonpuiston kupeessa. Suomen puolella kulkevaa joen alkuosuutta kutsutaan nimellä Ylä-Koitajoki. Tätä hiekkatörmäistä ja särkkäistä osuutta on lähes 30 kilometriä. Ylä-Koitajoella melojaa vauhdittavat lukuisat pienet virtapaikat sekä yksi vankemman virtauksen paikka, Polvikoski. Polvikosken kohdalla joen ylittää silta, jonka yli kuljetaan matkalla Euroopan unionin mantereella sijaitsevalle itäisimmälle pisteelle. Itäpisteellä rajavyöhyke tekee mutkan ja Venäjän ja Suomen rajapaalut ovat nähtävissä pieneltä tasanteelta käsin.

Koitajoki palaa Venäjältä Suomen puolelle Ilomantsin Möhkössä, lähellä Petkeljärven kansallispuistoa. Lotinankosken ja Möhkön kosken jälkeen joki levenee ja laskee pian Nuorajärveen, josta jatkaa matkaa luoteeseen tehden mutkan keitaisen Kesonsuon kohdalla. Tässä mutkassa ovat myös KoiHun vuokramökit.

Kesonsuon jäätyä taakse mutkittelee joki rauhallisesti aina Tekojärvelle saakka kuohuen hetken Lylykosken ja Koverokosken kohdalla. Tekojärveltä voi vesiretkeä jatkaa Koitereelle tai siirtyä jalkapatikkaan ja tutustua joen loppuosaan, Ala-Koitajokeen, jonka molemmin puolin kulkevat kapeat retkeilyreitit.

Venäjänuitto

Aikana, jolloin teitä ei vielä juurikaan ollut, toimi joki raakapuun kuljetusreittinä koko pituudeltaan. Joen varrelta Suomen ja Venäjänpuolelta ostettu raakapuu kuljetettiin takaisin Suomen puolelle ja nostettiin maille autokuljetusta varten tai niputettiin jatkokuljetusta varten vesillä. Suuria niputuspaikkoja olivat Möhkö ja Koverokoski Ilomantsissa, sekä Ristisaari Joensuun lähellä. Tätä kokonaisuutta nimitettiin Venäjän uitoksi ja se antoi kevätkesäisin töitä useille sadoille ja oli merkittävä kesätyöpaikka opiskelijoille. Muutama vuosikymmen sitten purettiin uittopuomit joesta.

Koitere

Erämainen Koitere rajoittuu pohjoisessa Patvinsuon kansallispuistoon, kaakkoisreunalla on Syväysjoen suiston linnustonsuojelualue. Koitereella on yhteensä 451 saarta, joista retkeilijää hemmottelee erityisesti pitkän harjun ja pienten lampien värittämä Lammassaari. Lukuisten rantautumispaikkojen ja hiekkarantojen lisäksi saarella on kota ja laavu.

Koitere kuuluu rantojensuojelu- ja harjujensuojeluohjelmiin. Parhaat saaliit antavat ahven, kuha, hauki ja muikku. Järven veneilyreitistö pohjautuu uittojen aikaisiin reitteihin.

Koitereen seudulla asui runonlaulaja, 11 lapsen äiti, Mateli Kuivalatar, jonka laulantaa taltioi myös Elias Lönnrot retkillään.