Melontaretki alkusyksyllä



Retkeilyhenkinen kolmen hengen porukka halusi tehdä yhdessä syksyisen melontaretken syyskuun alussa. Aikaisempaa kokemusta melomisesta ei juurikaan ollut kenelläkään. Porukan oli tarkoitus meloa rauhallisesti nautiskellen, perjantaista noin puolesta päivästä sunnuntaihin puoleen päivään. Suunnittelimme reitin toiveiden mukaan, mikä tarkoitti, että mahdollisimman paljon jokimelontaa ja minimimäärää järvimelontaa. Kesän sateista johtuen vettä oli tänä vuonna riittävästi myös jokiosuudella, mikä teki joesta leveämmän oloisen kuin yleensä. Matkaan lähdettiin yksikkökajakilla ja kehden hengen avokanootilla.

Lähtöpaikaksi valikoitui asiakkaiden toiveiden perusteella Ruhkaranta, jonka hiekkarannoilta onkin hyvä lähteä. Lähtö oli sovittu perjantaiksi puolenpäivän aikaan. Niin retkeilijät saapuivatkin eri suunnista Suomea lähtöpaikkaan Ruhkarannalle, Muokonjärven rantaan. Alkuopastusten jälkeen ryhmä oli valmis starttaamaan, lastinaan oma teltta- ja makuupussivarustus sekä eväitä. (Jos näitä ei satu itsellä olemaan, niin meiltä saa kyllä vuokrattua.)

Pienen järviosuuden jälkeen matka jatkui kohti Koitajoen suuta. Reittisuunnitelman mukaan ensimmäinen yöpyminen vietettiin Kallioniemessä. Tänne on lähtöpaikasta noin 14 km.

Toisena melontapäivänä reitti jatkui Koitajokea pitkin. Sopiva pysähdyspaikka kahvitteluun tai lounaalle on vaikkapa Huhuksen venevalkama noin 18 km päässä Kallioniemestä. Aiemminkin voi pysähtyä Ala-Koidan taukopaikalla, jossa on myös yöpymiseen soveltuva kota, sekä uimalaituri, josta helteen sattuessa on mukava pulahtaa uimaan...

Huhuksen venevalkamasta retki jatkui edelleen Koitajokea pitkin kohti seuraavaa yöpymispaikkaa, jossa oli parikin mahdollisuutta riippuen matkanopeudesta ja jaksamisesta. Ryhmä pysähtyi yöpymään Lylykoskelle. Tänne on Huhuksesta noin 12 km.

Lylykoski on tämän Koitajoen pätkän ainut koski. Sen voi laskea rakennettua ränniä pitkin tai nousta maihin ja vetää rantaa pitkin pahimman koskipaikan ohi. Vetomatka on vain parikymmentä metriä. Siitä eteenpäin kohti Koitajoen loppumatkaa, reilusti ennen Hiiskoskea, seuraava vilkkaamin virtaava paikka on Koverokoski, joka on varsinkin vähemmän veden aikaan jännittävän kupliva.

Näin seuraavalle aamulle jäi rattoisa matka Koitereen eteläreunaan asti. 15 km päässä on kaunis taukopaikka Savilahti. Ennen tätä voi käydä vaikka kahvit keittelemässä Kangaskosken laavulla, joka on myös kaikille tarkoitettu avoin taukopaikka ja noin puolivälissä matkaa Lylykoskelta Savilahteen.

Savilahdestä kävimme melontaretkeläiset noutamassa. Matka oli ollut antoisa. Suomen syyssää näytti sekä hyvät että huonot puolensa. Ensimmäisen päivän satoi, mutta toinen päivä oli kaunis puolipilvinen.

Näin oli meillä hyvä mieli retkeläisten onnistumisesta ja matkalaisilla hyvä mieli keskellä luontoa vietetystä viikonlopusta. Liikuntaakin tuli yllinkyllin harrastettua. Kaikineen tuli melontamatkaa noin 60 kilometriä. Vuolaana virtaavassa vesistössä meni tähän ryhmältä vajaasta perjantaista vajaaseen sunnuntaihin.

Tätä kirjoittaessa on syksy jo pidemmällä. Etenkin kauniin kirpsakan syysauringon alla voi vieläkin kokea aivan mahtavan syksyisen melontaretken. Vaikkapa sunnuntairetki, muutama tunti ja nuotiokahvit ja huikopalaa päälle.

Antoisaa loppusyksyä,
Pirkko
info@koihu.com


Kommentit

    Kommentoi


    Anna sähköpostiosoitteesi, jos haluat saada tiedon uusista blogeista sähköpostiisi. Sitä ei julkaista kommentointisi yhteydessä.